Oikeastaan jo loppuvuodesta ja tämän vuoden alkupuolella olen miettinyt omaa vaatekaapin sisältöä ja olen tullut siihen (surulliseenkin) tulokseen, että olen ommellut paitoja "ihan kivoista" kankaista, mutta kuitenkin sellaisista, joista olen ajatellut, että ne ovat kotikäyttöön. Usein syynä on se, että niissä on voimakas kuosi. Olen jotenkin kadottanut sen oman tyylin, johon pukeuduin ennen lapsia ja ennenkuin aloin taas ommella.
Ehkä huuma vei mukanaan ja innostuin uusista kuoseista, vaikka loppujen lopuksi pidän yksivärisistä ja raidallisista kankaista. Enää en halua, että vaatteeni huutavat kilometrin päähän "uniikkituote" vaan haluan löytää ajattomia kankaita, hyvälaatuisia kankaita ja erityisesti sellaisia kankaita, joista tehdyillä vaatteilla kokisin voivani mennä kotiovea pidemmälle.
Siksi olen mielessäni hyppinyt ilosta kun olen löytänyt nuo yllä olevat kriteerit täyttävät kankaat, joista olen viime päivinä ommellut paitoja.
Tässä nyt ensimmäinen, minulle uusi tuttavuus "viskose sweat" eli oisko viskoosi collage.
Aivan IHANA materiaali, kevyt - siis todella kevyt, mutta pysyy kuitenkin ryhdissä.
Tässä lähikuvaa tästä kankaasta. Ihastuin myös tähän vaaleanharmaaseen meleerattuun raitaan :).
Kuvaan en saanut mukaan kankaan himmeää kiiltoa.
Nurjapuoli kuin collagessa.
Ja uusimman Ottobre Design lehden (2/2015) kaavoissa oli juuri oikea paitakaava. Rento, ajaton ja väljä.
Tykkään siitä, että olkapäät laskeutuvat alas ja paita on löysä, sopii kankaalle ja sopii mulle. Koska tämä kangas ei kuitenkaan ole paksua vaan laskeutuu nätisti, niin minulle ainakaan ei tule "telttamaista" oloa.
